Kuvia kylätalosta Paavo Matitupa 2024 (avautuu Google Kuviin)
KANSAKOULUSTA KYLÄTALOKSI
Kylätalon rakennusvaiheista ja vihkiäisjuhlasta vuodelta 1931 sivun alaosan lehtileikkeistä. Vihkiäisjuhla sai arvostelua kutsuvieraiden valinnasta. Myös rakennustyöiden aiheuttamasta rasituksesta Sulkavankylän tielle sai yleisönosastokirjoitukselle aihetta. Lehtileikkeessä koulun 40 vuotisjuhlasta – ”Koulun merkitys kyläkunnassa tunnetaan. Me Rantamäen koulupiiriläiset olemme kiitollisia niille, jotka 40 vuotta sitten meille koulun puuhasivat, sanoi koulun johtokunnan puheenjohtaja Raili Hietaranta, joka jatkoi: – On hauskempaa kokoontua viettämään koulun 40-vuotisjuhlaa kuin sen lopettajaisia. Tervehdyspuheen jälkeen esiintyi koulun kanssa samaan ikään ehtinyt kyläkuoro, jota johti koulun perustajajäsen 85-vuotias Vilho S. Norja. Kuoro lauloi Pyhäaamun rauhan ja Jeesus sa ain olisit kanssamme.”
Koulun vihkiäisjuhlasta Vaasa -lehti kirjoitti 14.10.1931 – ”Sekä kutsuvieraat että muu juhlayleisö olivat hyvin kiitollisia päivän johdosta ja mieliin jäi kaunis kuva siitä, että Rantamäen kylä on ilomielellä ottanut koulunsa vastaan. On kuin isä Gygnaeuksenkin vakavat piirteet olisivat käyneet hyvmyyn kultakehyksissään. Antakoon hyvä Jumala runsaan siunauksensa juhlitulle koululle!”
”Juhlapuheessaan rovasti Yrjö Lehtola mainitsi mm: – 40-vuotta sitten Rantamäen kylän lapset saivat oman koulun, yhtä monena syksynä se on aloittanut ja keväänä lopettanut. Koulu on tarkoitettu koulun käyntiä varten, mutta koulu on myös muita tarkoituksia varten. Kun on kysymyksessä sivukylän koulu sen on kyläläisille kirkko, se on kokousten ja muitten tilaisuuksien pitopaikka, jonne tullaan kuin kotiin. Kiittäkäämme Herraa siitä, että hän on antanut myös Rantamäen koulun, antanut sen toimia neljä vuosikymmentä.”
Koulun vihkiäistilaisuudessa vuonna 1931 V. S. Norjan esittämässä historiassa kirjoitetaan mm. ”Koulun jatkuva toiminta, kylän syjäisestä asemasta huomimatta, näyttää siis melko varmalta. Sillä käsityksemme on, että niin kauvan kuin koulussa on riittävä määrä lapia, tulee myöskin koulun opetustyö jatkumaan, joskin vastatuulet kansanvalistuksen vainiolla nyt puhaltavat. Kyläkuntamme sivistyselämälle ja vastaiselle kehitykselle on koulumme ollut ja tulee omaan suuresta merkityksestä. Työ, joka tässä oppilaitoksessa vuoden 1929 syksyllä aloitettiin tulee aikanaankantamaan hyviä hedelmiä. Sen siunausta tuottava vaikutus lisätköön lasken vanhemmissa rakkautta kouluun ja kotiin sekä opettajissa oikeanta työniloa.”
Sopimus kiinteistösta vuodelta 1985 – Teknisen lautakunnan pöytäkirja vuodelta 1994
Selvitys kiinteistön hallinnasta (hankehakemusta varten) vuodelta 2012
1997-2001
Koulun lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1972 kiinteistö on ollut kyläläisten kokoontumistilana kylätalona. Talo on Alavuden kaupungin omistuksessa ja kyläyhdistys hallitsee ja vastaa rakennuksen ja sen laitteiden korjauskuluista sopimukseen perustuen. Talonmies asuu talossa kaupungin vuokralaisena.
Kansalaisopisto, seurakunnat (pyhäkoulu, kerhot jne.) ja eri yhdistykset käyttävät kylätaloa. Koulu on kautta aikojen ollut kyläläisiä yhdistävä tekijä. Koulun historiikista on aistittavissa jo koulurakennuksen suunniteltaessa ilmenneet erilaiset näkemykset, jotka kuitenkin päätyivät upean hirsirakennuksen rakentamiseen taitavien kirvesmiesten toimesta. Rakennus valmistui vuonna 1929. Vanhoista valokuvista (liitteet) näkyy rakennuksen tyylikäs ulkomuoto ja yksityiskohdat kuten kuistit, ovet ja ikkunat. Koulun tontilla on lisäksi koululle tyypillisesti kuuluvat puuvaja/ulkokäymälä/varastorakennus, saunarakennus sekä urheilukenttä.
Kylätalon peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1995 ja käytännön työhön tartuttiin vuonna 1997.
Rakennuksen kunnostukseen saatiin Länsi-Suomen ympäristökeskukselta rakennussuojelumäärärahoista avustus ulkopuoliseen korjaukseen. Korjattiin ulkovuorausta ja asennettiin vesilista seinän alaosaan. Ikkunapuitteet korjattiin ulkopuolelta. Peltikatto pestiin ja maalattiin. Räystäskourut ja syöksytorvet uusittiin. Avustus edellytti perinteisiä työmenetelmiä ja materiaaleja.
Samana vuonna 1997 tehtiin sisäpuolella korjauksia EU-rahoitteisen kylähankkeen myöntämällä avustuksella. Salin muovimatto poistettiin, kunnostettiin ja hiottiin puulattia näkyville, poistettiin lastulevyt väliseinistä, hirsiseinät näkyville, puolipaneeli seiniin ja puhkaistiin väliseinään väliseinä ja laitettiin pariovet.
Rakennettiin lämpökeskus ja vesikeskuslämmitys, asennettiin ilmastointi, kunnostettiin keittiö ja rakennettiin avonaiseen yläkertaan käsityöharrastetilat.
Talkootunteja kertyi tuhansia tunteja.
2017 –
Kylätalon piirustukset 1. kerros – 2. kerros
Kiinteistön nimi Tasanko – kerrosala 366 m2 – tilavuus 1457 m3
Energiakatselmuksen (Thermopolis Oy 2016, liite) myötä tuli tarve päivittää kylätaloa tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Kaksikymmentä vuotta sitten aloitettu peruskorvaus kattoi silloin ajankohtaiset ja kiireelliset toimenpiteet.
Em. katselmuksessa rakennuksen rakenteisiin ehdotettiin toimenpiteinä
- vesikaton kunnostusta ja maalausta. Todettiin, että katossa on paikoin reikiä ja jotkut läpiviennit ovat vuotaneet. Vanha konesaumapelti on muuten paksu ja hyväkuntoinen, joten vanhan katon perusteellisemmalla kunnostuksella pärjätään pitkälle tulevaisuuteen. Sadevesikourut ovat paikoin ruostuneet puhki, ne on uusittava, jotta vesi ei valu rakennuksen seinustoille.
- ikkunoiden kunnostus ja tiivistys, ikkunapeltien asennus
- ulko-ovien kunnostus ja tiivistys
- valaistuksen uusiminen energiaa säästäväksi
Lisäksi on tullut esille tarve
- lämpöpumpun hankkiminen peruslämmön ylläpitoon ennen ja jälkeen varsinaisen lämmityskauden alkusyksystä ja loppukeväästä. Nykyinen lämmitysjärjestelmä ei mahdollista lämmitystä pienellä teholla. Lämpöpumppu riittäisi pitämään tarvittavan lämpötilan, jolloin energiaa säästyy varsinaisen lämmityskauden tarpeisiin. Varalämmönlähde, jos lämmitysjärjestelmä vikuuntuu tai talonmies on estynyt.
Lisäksi taloturvallisuuteen liittyen on tarkoitus asentaa (ei toteutettu)
- tallentava valvontakamera. Nykyisin talon ovet ovat auki päiväsaikaan ja jatkossa ovet pidetään lukittuna ja avainkoodin saa perustellusta syystä. Valvontakameralla voidaan todeta, kenelle avainkoodi annetaan. Myös asiattomat kulkijat voidaan tunnistaa jälkikäteen nauhoittavan kameran avulla. Vakuutusehdot edellyttävät omaisuuden asianmukaista säilyttämistä lukittujen ovien takana.
Toimenpiteet, johon avustusta haetaan vuonna 2017, kustannusarvio
- vesikaton kunnostus ja maalaus sekä räystäskourujen uusiminen.
Katon pinta-ala 378 m2, kourua 62 m (ks. katon muoto, kuva liitteenä). Hinta tarjouspyynnön (liite) mukaan 7400 €
4. lämpöpumpun asennus (ei toteuttettu)
Lämmitettävä ala 170 m2, lämpöpumppu lattialla seisova, teho 14 kwh riittää pitämään koko talon lämpimänä. Hinta tarjouspyynnön mukaan 3390 €.
- valvontakameran asennus (ei toteutettu)
Ulko-ovelle tallentava, asennushinta tarjouspyynnön mukaan 50 €, kamera 270 € (Y-cam Outdoor HD Pro).
Alla olevat linkit aukeavat Google Kuviin
Alavuden kunnan Rantamäen kansakoulun historia vuodelta 1931 – Virtain, Ähtärin, Alavuden jaTöysän sanomat 2.10.2031
Tieasiaa koulun rakentamiseen liittyen – Kirje Sulkavankylästä
Koulun vihkiäisjuhla 11.10.1931 – Vaasa 14.10.1931 – Vihkiäisjuhlan jälkipuinti
Rantamäen koulun 40-vuotishistoriikki – Pekka Luoto – Koulun 40-vuotisjuhla
Koulun vihkiäisjuhlassa vuonna 1931 V. S. Norjan esittämä historiassa (avautuu Google Kuviin)